Pelottava kohtaaminen
Kävelen itse keräämäni kukkakimppu kädessäni kohti poikien hautaa. Kävelen aivan eri suunnasta, mistä yleensä. Vettä sataa (niin kuin aina juhannuksena) ja kuumeinen oloni vain pahenee. Yhtäkkiä pysähdyn katsomaan kohti hautaa. Olen vielä niin kaukana haudasta, että Ile ei edes tajua miksi yhtäkkiä pysähdyn ja tirautan muutaman kyyneleen. Hauta näyttää erilaiselta, kuin muutama päivä takaperin. Haudan erottaa jo hyvin kaukaa.
Kädet alkavat täristä, kun askellan lähemmäs sitä vaaleaa merkkiä, jota säikähdin jo sata metriä aiemmin. Toki tärinä voi johtua myös kuumeesta, mutta yleensä minun kohdallani se johtuu paniikin omaisesta jännityksestä. Aivan tasan tarkkaan tiedän mistä on kyse, mutta en ole ehkä vielä valmis näkemään sitä. Tässä vaiheessa ei voi enää kääntyä takaisin auton luo. ”Kyllä sitä on aivan pakko mennä katsomaan, herranjestas!” – Ajattelen itsekseni.
Kun olen haudalla, jään vain tuijottamaan kiveä. Se on niin täydellinen, aivan loistava. Loistava myös siinä suhteessa, että sen näkee kauas. Soitan heti äidilleni sopertaen, että kivi on paikallaan eikä kukaan ole ilmoittanut mitään. Kyllä siinä meinaa molemmille mammoille tulla isompikin itku. Puhelun päättyessä lähetän äidilleni vielä kuvan.
Oli todella helpottavaa loppujenlopuksi, että pojat saivat uuden kiven jo Juhannukseksi
Täydellisempää hautakiveä saa etsiä, tämä on juuri sellainen kuin pitikin. Minä valitsin kiven sekä enkelit ja äitini kanssa yhdessä päätimme miten nimet tulee kaivertaa. Pientä miettimistä se vaatikin, onhan pojilla kuitenkin eri sukunimet. Tämän paremmin ei olisi voinut valita meidän enkelipojille. Nyt pääsen vihdosta viimein istuttamaan haudalle kukkia. Niinkuin näkyy, kukat ovat ruukuissa & kimppuina.
Jos jollakulla teistä on halukkuutta käydä katsomassa poikien hautaa, voin antaa tarkempia ohjeita tarvittaessa. Mutta nyt hautakiven ainakin näkee kauas, jopa hieman huononäköisemmät ihmiset. Paikkaa ei siis ole vaikeaa nähdä.
– Katariina
Kes 23, 2015 @ 21:59:47
Tuo hautakivi on niin kaunis! <3
ootte rakkaita!
Nyt vasta löysin mistä tänne voi kommentoida.
Kes 25, 2015 @ 19:45:44
Miksi Jooalla ei ole isän sukunimeä hautakivessä?
Hei 21, 2015 @ 13:07:41
Koska Jooan virallinen sukunimi tulee minun mukaani. Enkä halunnut sitä vaihtaa edes hautakiveen. Lapsien sukunimet tulevat äidin mukaan, ellei vanhemmat ole naimisissa. Vaikka Jooa olisi ollut hengissä, sukunimi olisi ollut sama. – Katariina
Kes 26, 2015 @ 16:24:56
Hei, lueskelin kaikki teidän blogin postaukset läpi, ja eihän se itkemättä onnistunut. Mutta halusin jakaa teille kirjoittamani runon, joka nousi mieleen tätä blogia lukiessa. Toivottavasti tykkäätte.
Enkelten siivet,
taivaan tähdet
hiljaa lapsen nostaa
maahan unien
Kauniissa unessa
lapsonen maan
enkelten siivillä
turvansa saa
Tähdet valonaan
unessaan kulkee
enkelten oma
lapsonen maan
Kes 26, 2015 @ 16:38:03
Ompa nätti kivi! Ihan tuli kyynel silmäkulmaan kun luin tekstin. :’)
Tsemppiä tulevaisuuteen!:)