Kirjoittaja AMK » 03.09.2021 13:30
Minulla on nyt rvko 17 menossa, ja varasin ensi viikolle ajan ekaan koronarokotukseen. Itse asiassa minulla oli aika jo tälle viikolle, mutta sain jonkun muun flunssan, joten siirsin rokotuksen kontaktien välttämiseksi.
Pohdin pitkään, mitä tehdä. Tulin sitten omalla kohdallani siihen tulokseen, että otan rokotteen, kunhan ensimmäinen kolmannes on ohi. Varovaisuusperiaate on, että ekalla kolmannekselle vain välttämättömät lääkkeet ja rokotteet. Kesällä kontaktit olivat vähäisiä, joten odottelin rauhassa. Myös tietoa tulee koko ajan lisää.
Tässä pohdintani ydinjutut: meillä on 2 kouluikäistä lasta. Mikäli korona alkaa levitä rokottamattomissa koululaisissa, lapsethan sen tuovat meille kotiin. Jos minulla ei olisi muita lapsia, ja kontaktini olisivat vähäisiä , olisin ehkä päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun.
Koronaviruksen ja koronarokotteen pitkäaikaisvaikutuksista sikiöön ei ole tietoa. Epidemiahan on kestänyt n. 1,5 vuotta, joten on selvä, ettei tietoa voi olla. Faktat historiasta kertovat, että jotkut virukset aiheuttavat sikiövaurioita. Myös korkean kuumeen etenkin keskiraskaudessa on todettu hieman lisäävän lapsen riskiä mm. autismiin (lähde oli muistaakseni Lääkärilehti tai Duodecim). Virusinfektio ja kuume raskausaikana ei siis ole hyvä. Toki suurin osa viruksista (esim. perusflunssat) eivät ole vaarallisia raskausaikana. Koronaviruksen suhteen varmuutta ei vielä ole esim. keskushermostovaikutusten suhteen. Selkeitä epämuodostumia se ei aiheuta tämän hetkisen tiedon mukaan.
Minkään käytössä olevan rokotteen ei ole todettu aiheuttavan sikiövaurioita. Kukaan ei voi tietenkään varmuudella sanoa, mitkä ovat tämän koronarokotteen pitkäaikaisvaikutukset sikiölle. Sama juttu siis kuin koronaviruksen suhteen. Päätös on tehtävä vajavaisilla tiedoilla. Pohdintani lopuksi totesin, että koronarokotteen ei ole todettu aiheuttaneen yhtään raskaana olevan kuolemaa. Sen sijaan koronatartunnan saaneita perusterveitä raskaana olevia on todistetusti kuollut (mm. MTV:llä oli hiljattain juttu eräästä ulkomailla kuolleesta).
Koronarokotettahan on annettu ulkomailla todella paljon raskaana oleville. Suurin osa heistä on tosin ollut raskauden viimeisellä kolmanneksella.
Vasta noin viiden vuoden päästä tiedämme ehkä paremmin, kumpi olisi ollut yleisellä tasolla parempi ratkaisu, ottaa rokote vai jättää ottamatta. Yksilötasolla on nyt vain pohdittava sitä, mikä on oma riski sairastua. Jos onnistuu ja jaksaa välttää kontakteja senkin jälkeen, kun rajoitukset poistunevat myöhemmin syksyllä ja ihmiset palaavat enemmän normaaliin elämään, paras ratkaisu varmasti olisi olla ottamatta rokotetta. Toki riski saada tartunta on silti olemassa. Jokaisen pitää miettiä, mikä se riski omalla kohdalla on, ja tehdä päätös sen mukaan.
Tämänhetkisen tiedon mukaan kumpikaan ratkaisu ei ole ehdottoman hyvä tai huono. Jokaisella on vapaus tehdä oma ratkaisu.
Niin kauan kuin saan rokotteen ja sen vaikutus alkaa kunnolla, aion käyttää FFP2-maskia esim. kaupassa käydessä. Se suojaa myös käyttäjää. Suu-nenäsuojaa käytän esim. kirjastossa, jossa turvavälien pitäminen on helppoa ainakin ruuhka-ajan ulkopuolella. Lapset haluaisivat HopLopiin jne, mutta sinne emme kyllä nyt mene. Jonkin verran siis rajoitamme menoja, ja ylimääräiset menot pyritään pitämään minimissä.
Ensimmäisen rokotteen jälkeen ajattelen, ettei tarvitse enää olla ihan niin tarkka. Tällä tietoa otan toisen rokotteen reilusti ennen laskettua aikaa, jotta se ehtii kunnolla vaikuttaa. Nimenomaan loppuraskaushan on huono kohta saada koronatartunta, ovathan keuhkot muutenkin ahtaalla.