Kuinka pitkä suhde takana ennen vauvan tuloa?

[J&J&R]

Reipas 11v oltu yhessä ja elokuussa vanhin täyttää 10v. Ei oltu suunniteltu että ihan heti lapsi mutta niin vaan kävi. Seuraava täytti 4 tammikuus ja uusin ois elosyys vaihtees tulossa. Lievästi sanottuna yllätys saatiin tietää kesäkuun alussa ku mitään oireita ei ollu ja yhtäkkii vaa jäi menkat pois ja pamahti testiin raskaana

[Lisko86]

Me oltiin tunnettu alle vuosi kun poitsu sai alkunsa. Oli kyllä iso yllätys, koska luulin etten voi lapsia saada. Muutettiin yhteen vasta pojan syntymän jälkeen. Nyt toinen tuloillaan ja poika reilu 3-vuotias.

[Mimi08]

Seurusteltu pian 5 vuotta ja niistä asuttu yhdessä pian kaksi vuotta. Mies oli sillä mielellä lasten hankkimisesta että kaikki aikanaan..Hänellä ei ole ennestään lapsia ja on minua nuorempi. Itse olen jo 37 ja sain sanottua että nyt tai ei ikinä ja tulinkin melkein heti raskaaksi. Aikaisempi lapsi syntynyt 08 ja silloin odotin yksin.
Rv 28+6

[PS]

Noin 5 vuotta sisältäen alun tapailuvaiheen. Noin 3,5 vuotta siitä asuttu yhdessä. Lapsen laskettu aika marraskuussa, molemmille ensimmäinen ja toivottu.

[Belluri]

Me on tunnettu n 11 vuotta. Tästä 10 vuotta seurusteltu(pienellä tauolla puolivälissä) ja 5 vuotta oltu naimisissa <3.
Kyllä mun mielestä tärkeintä vauvanhankinnassa on että parisuhde ja kotiolot on vakaat kun vauva tulee taloon. Jokaisella tää vie oman aikansa mutta oma mututuntuma on että sen kuherruskuukausiajan parisuhteesta tulisi jo olla mennyt ja sen sävyn siirtynyt siihen arkiseen rakkauteen joka on tasapainoisempi ei aivan yhtä ilotulituksia ja ihmetekoja mutta paljon syväluotaavampi tunteminen ja luotto. On myös hyvä jos luottamusta on koeteltu ja parisuhde kokenut vähän myrskyjäkin että on nähty päästäänkö niistä yli yhdessä. Ihan minimissään kuitenkin mun mielestä olisi hyvä olla asunut yhdessä jo sen aikaa että toisinaan toisen nassu ärsyttää XD. Tämä tapahtuu vääjäämättä ja siis ihan kamala ajatus muuttaa yhteen vasta kun vauva-arkikin astuu taloon. Liian monta koettelevaa tekijää samaan aikaan. Vauvahan olisi ideaalitilanteessa molempien haluama juuri sillä hetkellä kun hän pariskunnan elämään saapuu <3. Ei mikään kompromissi, vahinko tai parisuhteen viimeinen pelastusyritys. Vauva on oma ihmeellinen yksilönsä ja ansaitsee saapua rakastavaan ja turvalliseen kotiin. Luonnollisesti erilaisia tilanteita tulee. Sattuu niitä vahinkoja, tulee eroja, ehkä lapsi hankittiin alunalkaen yksin enkä tarkoita sanoa että nää ois jotenkin ala-arvoisia tapoja- Tärkein on rakastaa lasta ehdoitta ja laittaa lapsi itsensä edelle. <3

[Faluna]

Me olemme tunteneet toisemme yläasteelta asti. Parisuhteeseen ryhdyimme vasta yläasteen jälkeen ja tätä taivalta on kohta 15 vuotta takana, josta saman katon alla on asuttu 11-12 vuotta. Naimisissa olemme olleet 7 vuotta. Kai noita muksuja olisi voinut aiemminkin tehdä, mutta nyt on vakaa talous, hyvät työpaikat ja koti, jossa mahtuu 1-3 lasta tarvittaessa kasvattamaan. Ja täytyypä tähän perään vielä sanoa, että ei tuon toisen nassu ärsytä yhtään eikä ensitreffit alttarilla -ohjelman viisaus "rakkaus on toisen sietämistä" oikein mene omaan jakeluun. Toivottavasti kukaan ei joudu kumppaniaan "sietämään", ei kuulosta mukavalta elämältä se.

[Jonsku88]

Me ollaan oltu yhdessä syyskuussa 12v joista naimisissa 11.11.11 asti <3
Esikoinen syntyi luomu raskauden tuoksena 5/15
Viime kesä keskenmeno.
Nyt menossa RV 29+3 ja toinen olis tulossa meille luomuna tälläkin kertaa meillä oli ennen esikoista melkein 6v lapsettomuutta takana ja kaikki mahdolliset lapsettomuus hoidot miedosta koeputkeen tehtiin tuloksetta..
Nämä on meidän ihmeet <3