iPana Äitiys - keskustelupalsta

Raskausaikaan kuuluu kaksi ultraäänitutkimusta; ensimmäinen noin 12 raskausviikolla ja toinen 20 raskausviikon tietämillä. Ensimmäisessä ultrassa selvitetään sikiöiden lukumäärä, sydämen syke ja raskausviikkojen tarkentuminen. Tässä ultrassa on mahdollista tehdä ns. sikiöseulonta, jonka avulla saadaan tietää mahdollinen riski kromosomipoikkeavuuteen (Downin syndrooma). Toisessa ultrassa (rakenneultra) voidaan tarkemmin jo nähdä mm. sydämen ja aivojen toimintaa. Rakenneultrassa lasketaan sikiön painoarvio (yleensä rakenneultrassa se on 300-350 grammaa) ja jos sikiö on sopivassa asennossa, voidaan selvittää sukupuoli. Jos rakenneultrassa todetaan sikiö raskausviikkoihin nähden liian pieneksi tai liian suureksi, tehdään yleensä loppuraskaudessa uusi ultraäänitutkimus, painoarviota varten.

Millaisia kokemuksia teillä on ollut ultraäänitutkimuksista? Miltä sikiön näkeminen on tuntunut? Onko ultraäänikuvasta helppo tunnistaa esim. sikiön raajat?

Ensimmäinen uä-tutkimus on ihan tosi mullistava kokemus. Kaikki jotenkin konkretisoituu siihen kuvaan. Oli ihan huippua myös että isä oli mukana tutkimuksessa. Molemmat oltiin tosi herkistyneessä tilassa kun ajettiin kotiin sieltä

Juurikin näin! Ensimmäinen ultra on hieno kokemus monella tapaa. Useimmille odottajille vauvan tulo konkretisoituu vasta silloin, kun näkee pienet jalat ja kädet vispaavan, sekä sydämen sykkivän. Sikiön näkeminen voi auttaa jaksamaan esim. alkuraskauden pahoinvoinnin ja väsymyksen. Jos alkuraskaudessa ei ole ollut raskausoireita, on silloinkin ultralla tärkeä merkitys; kohdussa kasvavan sikiön näkeminen auttaa käsittelemään raskautta.